12. |
Joosefin Suura |
|
(Suurat Yusuf) |
|
Allahin, rajattoman myötätuntoisen, aina armollisen nimeen
|
| 12:1 |
Alif, lam, ra. (Vain Allah ja Sanansaattaja, siunaus ja rauha hänelle, tietävät todellisen merkityksen.) Nämä ovat selkeän Kirjan säkeitä.
|
| |
| 12:2 |
Me olemme lähettäneet tämän Kirjan Koraanin muodossa arabian kielellä, jotta ymmärtäisitte sen (suoraan).
|
| |
| 12:3 |
(Rakastettu,) Me kerromme sinulle kauneimman kertomuksen tässä Koraanissa, jonka olemme sinulle paljastaneet, vaikka aiemmin et (tätä tarinaa) tuntenutkaan.
|
| |
| 12:4 |
(Tarina kuuluu:) Kun Yusuf (Joosef, rauha hänelle) sanoi isälleen: ”Kunnioitettu isäni, näin (unessa) yksitoista tähteä sekä auringon ja kuun. Näin niiden kumartavan edessäni.”
|
| ⇑ |
| 12:5 |
Hän vastasi: ”Poikani, älä kerro untasi veljillesi etteivät he punoisi petollista juonta sinua vastaan. Saatana on tosiaan avoimesti ihmisen vihollinen.
|
| |
| 12:6 |
Näin Herrasi valitsee sinut (merkittävään asemaan) ja opettaa sinut tulkitsemaan asioita (eli antaa taidon selittää unia). Hän tekee siunauksensa täydeksi sinulle ja Yaʿqubin (Jaakobin) jälkeläisille, kuten Hän teki (sen) täydeksi ennen sinua isillesi (eli isoisän isälle ja isoisälle) Ibrahimille (Abrahamille) ja Ishaqille (Iisakille, rauha heille). Herrasi on epäilemättä kaiken tietävä, viisas.”
|
| |
| 12:7 |
(Kertomuksessa) Yusufista (Joosefista, rauha hänelle) ja hänen veljistään on kysyville (monia) merkkejä.
|
| |
| 12:8 |
(Muista,) kuinka Yusufin (Joosefin, rauha hänelle) veljet sanoivat: ”Yusuf (Joosef) ja hänen veljensä ovat isällemme taatusti rakkaampia kuin me, vaikka me (kymmenen hengen voimalla) olemmekin vahvempi osapuoli. Isämme on kulkenut ilmiselvästi harhaan (heidän rakkaudessaan).”
|
| |
| 12:9 |
(Jäljelle jää nyt yksi ratkaisu:) ”Tappakaa Yusuf (Joosef) tai karkottakaa hänet kauas tuntemattomalle seudulle. (Näin) teidän isänne huomio kääntyy yksinomaan teihin. Sen jälkeen teidän tulee (katua ja) tulla hurskaiksi.”
|
| ⇑ |
| 12:10 |
Eräs heistä sanoi: ”Älkää tappako Yusufia (Joosefia), vaan heittäkää hänet pimeän kaivon syvyyksiin. Joku matkalainen kyllä nostaa hänet ylös. Jos te (jotain) aiotte tehdä, (tehkää näin).”
|
| |
| 12:11 |
He sanoivat: ”Isä, mikä sinua vaivaa, kun et luota meihin Yusufin (Joosefin) ollessa kyseessä, vaikka olemme eittämättä hänen hyväntoivojiaan.
|
| |
| 12:12 |
Lähetä hänet huomenna matkaamme. Hän saa syödä hyvin ja leikkiä, ja me suojelemme häntä.”
|
| |
| 12:13 |
Hän vastasi: ”Ajatus, että viette hänet, tekee minut surulliseksi, ja saa minut (myös) pelkäämään, että susi syö hänet ettekä te välitä häntä (suojella).”
|
| |
| 12:14 |
He sanoivat: ”Jos susi syö hänet, vaikka meidän vahva joukkomme on myös (paikalla), olemme me hyödyttömiä tyhjäntoimittajia.”
|
| ⇑ |
| 12:15 |
Kun he sitten veivät hänet yhteisymmärryksessä heittää hänet pimeän kaivon syvyyksiin, Me lähetimme hänelle jumalallisen inspiraation: ”(Yusuf [Joosef], älä ole huolissasi. Se päivä koittaa vielä,) kun saat muistuttaa heitä tästä heidän teostaan. Ei heillä ole käsitystä (sinun korkeasta arvoasemastasi).”
|
| |
| 12:16 |
He palasivat yöllä isänsä luo (tekokyyneliä) vuodattaen (heitettyään Yusufin [Joosefin] kaivoon).
|
| |
| 12:17 |
He sanoivat: ”Isä, me menimme juoksemaan kilpaa ja jätimme Yusufin (Joosefin) tavaroidemme luo. Silloin susi söi hänet. Sinä et usko meitä, vaikka puhumme totta.”
|
| |
| 12:18 |
Ja he toivat hänen paitansa sen tekoverellä tahrittuaan. (Yaʿqub [Jaakob]) sanoi: ”(Totuus ei ole tämä,) vaan se, että teidän (kateellinen) egonne teki (vaikeasta) tehtävästä teille helpon ja houkuttelevan (ja te toteutitte sen. Tämän onnettomuuden edessä) on parasta pysyä kärsivällisenä. Pyydän Allahilta apua sitä vastaan, mitä te kerrotte.”
|
| |
| 12:19 |
Ja (toisaalla) paikalle saapui matkalaisten karavaani. He lähettivät vedenkantajansa, ja tämä laski ämpärinsä (kaivoon) ja huudahti: ”Hyviä uutisia! Täällä on poika!” He kätkivät hänet ajatellen hänen osoittautuvan arvokkaaksi kauppatavaraksi. Allah tiesi hyvin, mitä he olivat tekemässä.
|
| ⇑ |
| 12:20 |
Ja Yusufin (Joosefin, rauha hänelle) veljet (jotka olivat saapuneet paikalle, kertoivat tämän olevan heidän karannut orjansa, ja) myivät hänet muutaman hopeakolikon pilkkahintaan, sillä nuo matkalaiset olivat (jo) menettäneet kiinnostuksensa (ostaa hänet. Sitten matkalaiset veivät Yusufin [Joosefin], rauha hänelle, Egyptiin, missä he myivät hänet.)
|
| |
| 12:21 |
Ja mies (nimeltään Qatfir, joka toimi Egyptin kuninkaan Rayan bin Walidin valtiovarainministerinä ja tunnettiin yleisesti nimellä Egyptin ylimys,) osti hänet Egyptissä ja sanoi vaimolleen (Zulaykhalle): ”Majoita hänet kunnialla, ehkä hän voi hyödyttä meitä tai me voimme adoptoida hänet pojaksemme.” Näin Me vahvistimme Yusufin (Joosefin, rauha hänelle) aseman (Egyptin) maassa opettaaksemme hänelle asioiden tulkitsemisen (eli unien selittämisen taidon). Allah on työnsä mestari, mutta useimmat eivät tiedä.
|
| |
| 12:22 |
Kun hän saavutti miehuutensa, Me määräsimme hänet (profeetaksi) ja annoimme hänelle tiedon (unien tulkinnasta). Tällä tavoin Me palkitsemme hyväntekijät.
|
| |
| 12:23 |
Ja nainen (Zulaykha), jonka talossa hän asui, koetti aktiivisesti vietellä hänet. Hän lukitsi ovet ja sanoi: ”Tule äkkiä, (minä sanon).” Yusuf (Joosef, rauha hänelle) sanoi: ”Turvaan Allahiin! Hän (joka on miehesi,) on minun suojelijani, ja hän on kohdellut minua äärimmäisen hyvin. Väärintekijät eivät koskaan menesty!”
|
| |
| 12:24 |
(Yusuf [Joosef], rauha hänelle, torjui Zulaykhan,) vaikka tämä (Zulaykha) halusikin häntä, ja hänkin (Yusuf [Joosef]) olisi (saattanut) seurata tämän aikeita, ellei olisi nähnyt selkeää todistetta Herraltaan.1 Näin (tapahtui), jotta pitäisimme hänet erossa (molemmista,) vaikeuksista ja säädyttömyydestä. Ei epäilystäkään, hän oli yksi meidän valituista palvelijoistamme.
|
| ⇑ |
| 12:25 |
He juoksivat (toinen toisen kannoilla) ovelle, ja hän (Zulaykha) repäisi hänen paitansa takaapäin. He tapasivat hänen miehensä (Egyptin ylimyksen) oven lähettyviltä. Hän (Zulaykha) puhkesi puhumaan: ”Mikä muu voi olla rangaistuksena sille, joka aikoo pahaa vaimollesi, kuin että hänet vangitaan tai (että hänelle) annetaan tuskallinen rangaistus.”
|
| |
| 12:26 |
(Yusuf [Joosef], rauha hänelle) sanoi: ”(Ei, vaan) hän itse koetti vietellä minut omien tarkoitusperiensä saavuttamiseksi.” (Silloin) hänen omien perheenjäsentensä joukosta eräs (pieni lapsi) antoi todistuksen: ”Jos hänen paitansa on revennyt edestä, on nainen oikeassa ja hän valehtelee.
|
| |
| 12:27 |
Mutta jos hänen paitansa on revennyt takaa, valehtelee nainen ja hän on oikeassa.”
|
| |
| 12:28 |
Kun hän (Egyptin ylimys) näki paidan revenneen takaa, hän sanoi: ”Tämä on taas teidän naisten petollisuutta. Naisten petollisuus on tosiaan äärimmäisen (vaarallista).
|
| |
| 12:29 |
Yusuf (Joosef), jätä tämä huomiotta. Ja (Zulaykha), pyydä anteeksi syntiäsi, sillä sinä olet tehnyt väärin.”
|
| ⇑ |
| 12:30 |
Jotkut kaupungin (ylimys)naisista (alkoivat) puhua: ”Ylimyksen vaimo koettaa vietellä orjansa omien tarkoitusperiensä täyttämiseksi. Rakkaus tuota (orjaa) kohtaan on pesiytynyt hänen sydämeensä. Me näemme hänen olevan yksiselitteisesti eksyksissä.”
|
| |
| 12:31 |
Kun hän (Zulaykha) kuuli heidän panettelunsa, hän lähetti hakemaan heitä ja järjesti heille kutsut. (Hän asetti hedelmiä heidän eteensä), antoi jokaiselle veitsen ja pyysi (Yusufia [Joosefia], rauha hänelle) menemään ulos heidän editseen (jotta he saisivat tietää syyn hänen tilaansa). Kun he näkivät Yusufin (Joosefin, rauha hänelle, häikäisevän kauneuden), he alkoivat ylistää hänen (kauneutensa suurenmoisuutta) ja leikkasivat (huumassaan) kätensä (hedelmien sijasta. Hänet nähtyään) he huudahtivat (spontaanisti): ”Herra varjele! Ei tämä ole ihminen, tämä on jokin ylhäinen enkeli (eli ylemmistä maailmoista laskeutunut valon ruumiillistuma).”
|
| |
| 12:32 |
(Zulaykhan suunnitelma toimi, ja) hän sanoi: ”Tämä on se (valon ruumiillistuma), jonka vuoksi te minua moititte. Minä kyllä yritin vietellä hänet (haluni käytyä ylivoimaiseksi), mutta hän oli kuin itse kunniallisuus. Jos hän ei (vieläkään) tee, mitä sanon, hänet vangitaan ja häntä nöyryytetään.”
|
| |
| 12:33 |
(Nyt Egyptin naiset olivat samaa mieltä Zulaykhan kanssa. Heidän puheensa kuullessaan Yusuf [Joosef], rauha hänelle) sanoi: ”Herrani, vankila on minulle koska tahansa rakkaampi kuin se, mihin he minua kutsuvat. Jos Sinä et käännä heidän juoniaan pois minusta, kallistun minä heidän (puheidensa) kannalle ja minusta tulee yksi tietämättömistä.”
|
| |
| 12:34 |
Niin hänen Herransa hyväksyi hänen rukouksensa ja torjui hänestä naisten juonet ja petokset. Hän on epäilemättä kaiken kuuleva, tietävä.
|
| ⇑ |
| 12:35 |
Sitten, vaikka hänessä (Yusufissa [Joosefissa], rauha hänelle) olikin jo nähty (säädyllisyyden) tunnusmerkit, pidettiin asianmukaisena vangita hänet vähäksi aikaa (jotta juorut tästä tapauksesta kuolisivat kansan keskuudessa).
|
| |
| 12:36 |
Hänen kanssaan vankilaan astui kaksi nuorukaista. Toinen heistä sanoi: ”Minä olen nähnyt itseni (unessa) puristamassa viiniä (rypäleistä).” Toinen sanoi: ”Minä olen nähnyt itseni (unessa) kantamassa leipää pääni päällä, ja linnut syövät siitä. (Yusuf [Joosef)] tulkitse se meille, me näemme sinun kuuluvan hyvien ihmisten joukkoon.”
|
| |
| 12:37 |
(Yusuf [Joosef], rauha hänelle) sanoi: ”Ruoka, joka teille (päivittäin) tarjotaan, ei ehdi edes tulla eteenne, kun minä jo annan tulkinnan teille kummallekin. Tämä (unien tulkinta) on yksi tiedonaloista, jotka Herrani on minulle opettanut. Minä olen (alusta pitäen) torjunut niiden ihmisten uskonnon, jotka eivät usko Allahiin ja myös kieltävät tuonpuoleisen.
|
| |
| 12:38 |
Ja minä seuraan isieni Ibrahimin (Abrahamin), Ishaqin (Iisakin) ja Yaʿqubin (Jaakobin, rauha heille) uskontoa (din). Meillä ei ole oikeutta asettaa mitään Allahin rinnalle. Tämä (usko Jumalan ykseyteen) on Allahin (erityistä) avokätisyyttä meille ja muille ihmisille, mutta useimmat eivät kiitä.
|
| |
| 12:39 |
Vankitoverini, sanokaahan, kumpi on parempi: monta eri jumalaa vai yksi Allah, joka hallitsee kaikkea?
|
| ⇑ |
| 12:40 |
Ette te (todellisuudessa) palvo mitään muuta kuin Allahia lukuun ottamatta niitä muutamia nimiä, jotka te itse ja teidän isänne olette (itseksenne) kehitelleet. Allah ei ole lähettänyt niille mitään vahvistusta. Määräysvalta on yksin Hänellä. Hän on käskenyt olla palvomatta mitään muuta kuin Häntä. Tämä on oikea tie (uskonto [din]), mutta useimmat eivät tiedä.
|
| |
| 12:41 |
Vankitoverini, teistä toisen (unen tulkinta on seuraava): hän tarjoilee viiniä mestarilleen (eli kuninkaalle). Mitä tulee toiseen, (joka näki leipiä päänsä päällä,) hänet ristiinnaulitaan ja linnut nokkivat (lihaa) hänen päästään. Tämä on (lopullinen) johtopäätös siitä, mitä te tiedustelette.”
|
| |
| 12:42 |
(Yusuf [Joosef], rauha hänelle) sanoi sille, jonka hän näistä kahdesta uskoi vapautuvan: ”Mainitse minut kuninkaallesi. (Ehkä hän muistaa, että toinenkin viaton viruu vankilassa.)” Mutta Saatana sai tämän unohtamaan mainita (hänet) kuninkaalle, minkä seurauksena Yusuf (Joosef, rauha hänelle) virui vankilassa useita vuosia.
|
| |
| 12:43 |
(Eräänä päivänä) kuningas sanoi: ”Minä näin (unessa) seitsemän lihavaa lehmää, joita seitsemän laihaa lehmää söi. Ja (näin) seitsemän vehreää tähkää ja toiset (seitsemän) kuivaa. Hovimiehet, kertokaa, mitä uneni merkitsee, jos osaatte tulkita unia.”
|
| |
| 12:44 |
He sanoivat: ”(Nämä ovat) sekavia unia, emme me osaa tulkita sekavia unia.”
|
| ⇑ |
| 12:45 |
Mies, joka oli vapautunut (vankilasta), muisti nyt pitkän ajan kuluttua (Yusufille [Joosefille], rauha hänelle, antamansa lupauksen) ja sanoi: ”Minä tulkitsen ne sinulle; lähetä minut (Yusufin [Joosefin]) luo.”
|
| |
| 12:46 |
(Vankilaan saavuttuaan hän sanoi): ”Yusuf (Joosef), vilpittömyyden ruumiillistuma! Tulkitse minulle (uni), jossa seitsemän laihaa lehmää syö seitsemää lihavaa lehmää, ja jossa on seitsemän vehreää tähkää ja toiset seitsemän kuivaa, jotta voin palata ihmisten pariin (tällä tulkinnalla varustettuna). Ehkä he ymmärtävät (sinun arvosi ja merkityksesi).”
|
| |
| 12:47 |
(Yusuf [Joosef], rauha hänelle) sanoi: ”Te tulette viljelemään maata seitsemän perättäisen vuoden ajan kuten tavallista. Mitä tahansa korjaatte satona, jättäkää se tähkiin (varastoon. Puikaa siitä) vain pieni määrä (vuosittain) syötäväksi.
|
| |
| 12:48 |
Tämän jälkeen koittaa seitsemän ankaraa (kuivuuden vuotta), jotka kuluttavat loppuun teidän aiemmin niitä varten kokoamanne (varaston) lukuun ottamatta pientä määrää (joka jää jäljelle, ja) joka teidän tulee pitää.
|
| |
| 12:49 |
Sen jälkeen koittaa sitten vuosi, jolloin ihmisille suodaan (runsaita) sateita, ja (tuona vuonna hedelmäsato on niin suuri, että) ihmiset puristavat silloin (hedelmät) mehuksi.”
|
| ⇑ |
| 12:50 |
(Tämän tulkinnan kuullessaan) kuningas sanoi: ”Tuokaa Yusuf (Joosef) välittömästi luokseni.” Kun viestinviejä sitten saapui Yusufin (Joosefin, rauha hänelle) luo, tämä sanoi: ”Palaa kuninkaasi luo, ja kysy häneltä, miten voivat nyt ne naiset, jotka leikkasivat kätensä. Herrani tuntee kyllä hyvin heidän juonensa.”
|
| |
| 12:51 |
(Kuningas kutsui Zulaykhan ja muut naiset ja) kysyi: ”Mitä teille tapahtui, kun te (kaikki) halusitte saada Yusufin (Joosefin) lankeamaan suoraselkäisyydestään? (Selittäkää, mistä oli kysymys.)” Kaikki vastasivat (yhteen ääneen): ”Herra varjele! Emme me löytäneet Yusufista (Joosefista) mitään vikaa.” (Egyptin) ylimyksen vaimo (Zulaykha) sanoi: ”Totuus on nyt tullut ilmi. (Asia on niin, että) minä halusin vietellä hänet omien tarkoitusperieni saavuttamiseksi. Hän se on vilpitön.”
|
| |
| 12:52 |
(Yusuf [Joosef], rauha hänelle, sanoi: ”Minä olen toiminut) näin, jotta (Egyptin ylimys, minun hyväntoivojani ja suojelijani) saisi tietää, että minä en pettänyt hänen luottamustaan hänen poissa ollessaan. Ei Allah anna petollisten juonien kantaa hedelmää.
|
| |
| 12:53 |
En minä (väitä) itseäni viattomaksi. Ego yllyttää lakkaamatta pahaan, ellei Herrani osoita sille armoaan. Herrani on epäilemättä rajattoman anteeksiantava, armollinen.”
|
| |
| 12:54 |
Kuningas sanoi: ”Tuokaa hänet luokseni, jotta voisin nimittää hänet (erikoisneuvonantajakseni).” Kun kuningas keskusteli hänen kanssaan (kasvokkain, hän oli hyvin vaikuttunut ja) sanoi: ”(Yusuf [Joosef],) tästä päivästä lähtien sinä olet meidän piirissämme voimakas ja uskottu mies (eli sinut tehdään osalliseksi valtakunnan hallitsemisesta).”
|
| ⇑ |
| 12:55 |
(Yusuf [Joosef], rauha hänelle) sanoi: ”(Jos tosiaan haluat antaa minulle erityistehtävän,) nimitä minut (Egyptin) maan vilja-aitoista vastaavaksi (ministeriksi ja suojelijaksi). Minä osaan hoitaa (niitä) hyvin (ja olen) taitava (talousasioissa).”
|
| |
| 12:56 |
Näin Me annoimme Yusufille (Joosefille, rauha hänelle) arvoaseman (Egyptin) maassa, (jotta) hän voisi siellä asua, missä haluaa. Me suomme armomme, kenelle haluamme, emmekä hukkaa hyväntekijöiden palkkiota.
|
| |
| 12:57 |
Tuonpuoleisen palkkio on varmasti parempi niille, jotka uskovat ja kulkevat jumalanpelon tietä.
|
| |
| 12:58 |
(Nälänhädän aikana) Yusufin (Joosefin) veljet tulivat (Egyptiin hakemaan viljaa) ja saapuivat hänen luokseen. Yusuf (Joosef, rauha hänelle) tunnisti heidät, mutta he eivät kyenneet tunnistamaan häntä.
|
| |
| 12:59 |
Kun Yusuf (Joosef, rauha hänelle) oli varustanut heidät matkalle (elintarvikkeilla), hän sanoi: ”Tuokaa isänpuoleinen veljenne (Binyamin [Benjamin]) luokseni. Tehän näette, kuinka (täyteen) minä täytän mitat ja olen (myös) isäntä parhaasta päästä.
|
| ⇑ |
| 12:60 |
Jos ette tuo häntä luokseni, minulla ei ole (tulevaisuudessa) teille mitallistakaan (viljaa), ettekä te voi lähestyä minua.”
|
| |
| 12:61 |
He sanoivat: ”Me painostamme hänen isäänsä lähettämään hänet. (Näin) me varmasti teemme.”
|
| |
| 12:62 |
(Yusuf [Joosef], rauha hänelle) sanoi palvelijoilleen: ”Laittakaa heidän (viljasta maksamansa) rahasumma heidän säkkeihinsä, jotta he perheensä luo palatessaan huomaisivat sen (tulleen palautetuksi). Ehkä he (tästä syystä) palaavat takaisin.”
|
| |
| 12:63 |
Kun he palasivat isänsä luo, he sanoivat: ”Isämme, vilja on (vastedes) kielletty meiltä (paitsi jos Binyamin [Benjamin] lähtee kanssamme). Lähetä siis veljemme (Binyamin [Benjamin]) mukaamme, (jotta) voisimme hakea (lisää) viljaa. Me kyllä suojelemme häntä.”
|
| |
| 12:64 |
(Yaʿqub [Jaakob], rauha hänelle) sanoi: ”Pitäisikö minun luottaa teihin hänen kohdallaan niin kuin minä teihin luotin hänen veljensä (Yusufin [Joosefin], rauha hänelle) kohdalla? Allah on paras suojelija ja Hän on armollisista armollisin.”
|
| ⇑ |
| 12:65 |
Kun he avasivat matkatavaransa, he löysivät (sieltä) rahansa palautettuina. He sanoivat: ”Kunnioitettu isämme, mitä me muuta tarvitsisimme? Tämä meidän rahammekin on palautettu meille, ja (nyt) meidän (tulee välttämättä) tuoda viljaa perheellemme. Me suojelemme veljeämme ja tuomme vielä kamelilastillisen lisää. Tätä (aikaisemmin hakemaamme viljaa) on pieni määrä.”
|
| |
| 12:66 |
(Yaʿqub [Jaakob], rauha hänelle) sanoi: ”Minä en ikimaailmassa lähetä häntä teidän kanssanne, ellette lupaa vakaasti Allahin kautta tuoda häntä (takaisin) luokseni – ellette te (kaikki) sitten joudu jossain väijytykseen (tai teidät tapetaan).” Kun he antoivat pyhän lupauksensa Yaʿqubille (Jaakobille, rauha hänelle), tämä sanoi: ”Allah todistaa, mitä sanomme.”
|
| |
| 12:67 |
Hän sanoi: ”Poikani, älkää astuko (kaupunkiin) yhdestä portista, vaan (erotkaa ja) menkää sisään eri porteista. Minä en voi teitä Allahin (säätämältä) pelastaa, sillä päätösvalta (eli kohtalo) kuuluu yksin Allahille. Minä luotan Häneen, ja Häneen tulee kaikkien luottavaisten luottaa.”
|
| |
| 12:68 |
Kun he astuivat (Egyptiin) niin kuin heidän isänsä oli heitä kehottanut, ei tuo (kehotuskaan) voinut heitä Allahin (määräykseltä) pelastaa. Mutta kyseessä oli Yaʿqubin (Jaakobin, rauha hänelle) sydämen toive, jonka hän näin sai täytettyä. (Älkää luulko tätä toivetta ja suunnitelmaa tarkoituksettomiksi – mitä te tiedätte?) Yaʿqubilla (Jaakobilla, rauha hänelle) oli varmasti tietoa, sillä Me olimme siunanneet Häntä (erityisellä) tiedolla, mutta useimmat eivät tunne (näitä todellisuuksia).
|
| |
| 12:69 |
Kun he saapuivat Yusufin (Joosefin, rauha hänelle) eteen, antoi tämä veljelleen (Binyaminille [Benjaminille]) paikan läheltään (ja) sanoi (hänelle hiljaa): ”Minä olen veljesi Yusuf (Joosef). Älä siis murehdi, mitä he tekevät.”
|
| ⇑ |
| 12:70 |
Kun Yusuf (Joosef, rauha hänelle) sitten oli varustanut heidät matkaa varten, hän laittoi (kuninkaan) maljan veljensä (Binyaminin [Benjaminin]) säkkiin. Sitten airut huusi: ”Karavaanilaiset, (pysähtykää. Näyttää siltä,) että te olette varkaita.”
|
| |
| 12:71 |
He kääntyivät häntä kohti ja sanoivat: ”Mitä teiltä on kadonnut?”
|
| |
| 12:72 |
(Hovin palvelijat) sanoivat: ”Me emme löydä kuninkaan maljaa. Joka sen (löytää ja) palauttaa, saa (palkkiona) kamelilastillisen viljaa. Minä takaan sen.”
|
| |
| 12:73 |
He sanoivat: ”Allahin kautta, te tiedätte, ettemme me ole tulleet tekemään (rikosta ja) pahojamme maassa. Emme me ole varkaita.”
|
| |
| 12:74 |
(Palvelijat) sanoivat: ”(Kertokaa te,) mikä on rangaistuksena (varkaalle), jos osoittaudutte valehtelijoiksi.”
|
| ⇑ |
| 12:75 |
He sanoivat: ”Sen rangaistuksena, jonka tavaroista (malja) löytyy, on itse olla korvauksena siitä (eli hänet pidetään korvauksena). Näin me rankaisemme väärintekijöitä.”
|
| |
| 12:76 |
Yusuf (Joosef, rauha hänelle) aloitti etsinnän heidän säkeistään ennen veljensä säkkiä. (Viimein) hän otti (maljan) esiin (todellisen) veljensä (Binyaminin [Benjaminin]) säkistä. Näin Me olimme Yusufia (Joosefia, rauha hänelle) ohjanneet. Hän ei voinut (Egyptin) kuninkaan lakien mukaan pitää veljeään vankina, ellei Allah (niin) haluaisi. Me korotamme, kenet haluamme, ja jokaisen tietävän yläpuolella on paremmin tietävä.
|
| |
| 12:77 |
He sanoivat: ”Jos hän on varastanut, (ei se ole mikään ihme). Myös hänen veljensä Yusuf (Joosef) on aiemmin syyllistynyt varkauteen.” Yusuf (Joosef, rauha hänelle) kätki asian sydämeensä eikä paljastanut sitä heille. Hän sanoi (itsekseen): ”Huonosti ovat teidän asianne. Allah kyllä tietää, mitä te sanotte.”
|
| |
| 12:78 |
He sanoivat: ”Ylimys! Hänen isänsä on ikääntynyt vanhus. Ota joku meistä hänen tilalleen. Me näemme, että sinä kuulut hyväntekijöiden joukkoon.”
|
| |
| 12:79 |
(Yusuf [Joosef], rauha hänelle) sanoi: ”Herra varjele meitä pidättämästä ketään (muuta) kuin sen, jonka hallusta olemme tavaramme löytäneet. Muutenhan me tekisimme vääryyttä.”
|
| ⇑ |
| 12:80 |
Kun he menettivät toivonsa Yusufin (Joosefin, rauha hänelle) suhteen, he alkoivat neuvotella (keskenään muista) erillään. Heistä vanhin (veli) sanoi: ”Ettekö te tiedä, että isänne vannotti teitä pyhästi Allahin kautta. (Te tunnette myös) ne ylilyönnit, joihin te sitä ennen Yusufin (Joosefin) kanssa syyllistyitte. Minä en lähde tästä maasta ennen kuin isäni antaa luvan tai Allah antaa minulle ratkaisun. Hän on paras ratkaisija.
|
| |
| 12:81 |
Palatkaa isänne luo ja sanokaa: ’Isämme, poikasi on syyllistynyt varkauteen (ja sen seurauksena hänet on vangittu). Me todistimme vain mistä meillä oli tietoa. Emme me voineet suojella häntä kätketyltä.
|
| |
| 12:82 |
(Jos et usko,) kysy (ihmisiltä) siinä kaupungissa, jossa me olimme, ja (ota selvää matkaajilta) siinä karavaanissa, jonka mukana me tulimme. Me olemme varmasti (sanoissamme) totuudenmukaisia.'”
|
| |
| 12:83 |
(Yaʿqub [Jaakob], rauha hänelle) sanoi: ”(Ei se niin ole,) vaan teidän egonne on saanut asian näyttämään teistä tavoittelemisen arvoiselta. Kärsivällisyys on nyt paikallaan. On mahdollista, että Allah tuo heidät kaikki luokseni. Hän on tosiaan kaiken tietävä, viisas.”
|
| |
| 12:84 |
Yaʿqub (Jaakob, rauha hänelle) kääntyi heistä pois ja sanoi: ”Voi (eroa) Yusufista (Joosefista)!” Hänen silmänsä muuttuivat valkeiksi surusta, jonka hän tukahdutti.
|
| ⇑ |
| 12:85 |
He sanoivat: ”Allahin kautta, sinä (vain) jatkat Yusufin (Joosefin) muistelemista, kunnes olet lähellä kuolemaa tai menehdyt.”
|
| |
| 12:86 |
Hän sanoi: ”Minä valitan huoliani ja surujani vain Allahille. Olen saanut Allahilta sellaista tietoa, mitä te ette tiedä.
|
| |
| 12:87 |
Poikani, menkää ja tuokaa (jostain) uutisia Yusufista (Joosefista) ja hänen veljestään, älkää luopuko toivosta Allahin armon suhteen. Vain uskottomat lakkaavat toivomasta Hänen armoaan.”
|
| |
| 12:88 |
Kun he palasivat (toistamiseen) Yusufin (Joosefin, rauha hänelle) luo, he sanoivat: ”Ylimys, meitä ja meidän perhettämme on kohdannut onnettomuus (ja me kärsimme ankarasta nälänhädästä). Olemme tuoneet (tämän) vaatimattoman summan. Anna meille täysi mitta (viljaa sitä vastaan), ja (lisäksi vähän) almuina. Allah palkitsee varmasti almujen antajat.”
|
| |
| 12:89 |
(Yusuf [Joosef], rauha hänelle) sanoi: ”Tajuatteko te, mitä te teitte Yusufille (Joosefille) ja hänen veljelleen? Olitteko te (silloin) tietämättömiä?”
|
| ⇑ |
| 12:90 |
He sanoivat: ”Oletko sinä tosiaan Yusuf (Joosef)?” Hän sanoi: ”(Kyllä,) minä olen Yusuf (Joosef) ja tämä on veljeni. Allah on todella osoittanut meille suosionsa. Jos joku pelkää Allahia ja on kärsivällinen, ei Allah hukkaa hyväntekijöiden palkkiota.”
|
| |
| 12:91 |
He julistivat: ”Allahin kautta, Hän on epäilemättä korottanut sinut yläpuolellemme, ja me olemme väärintekijöitä.”
|
| |
| 12:92 |
(Yusuf [Joosef], rauha hänelle) sanoi: ”Tänään teitä ei odota moite (eikä rangaistus). Antakoon Allah teille anteeksi, Hän on armollisista armollisin.
|
| |
| 12:93 |
Viekää minun paitani ja asettakaa se isäni kasvoille: hän saa näkönsä takaisin. Tuokaa (sitten) koko perheenne luokseni.”
|
| |
| 12:94 |
Kun karavaani lähti (Egyptistä), heidän (Kanaaninmaahan jäänyt) isänsä Yaʿqub (Jaakob, rauha hänelle) sanoi: ”Minä tunnen Yusufin (Joosefin) tuoksun, ellette sitten pidä minua korkean ikäni takia vanhuudenhöperönä.”
|
| ⇑ |
| 12:95 |
He sanoivat: ”Allahin kautta, sinä olet eksynyt (siihen samaan) vanhaan rakkauteesi.”
|
| |
| 12:96 |
Kun ilouutisten tuoja sitten saapui, hän asetti tuon paidan Yaʿqubin (Jaakobin, rauha hänelle) kasvoille, ja hänen näkönsä palautui saman tien. Yaʿqub (Jaakob, rauha hänelle) sanoi: ”Enkö minä sanonut teille, että olen saanut Allahilta sellaista tietoa, mitä te ette tiedä.”
|
| |
| 12:97 |
He sanoivat: ”Isämme, pyydä (Allahilta) puolestamme anteeksiantoa meidän synneillemme. Me olemme tosiaan väärintekijöitä.”
|
| |
| 12:98 |
Yaʿqub (Jaakob, rauha hänelle) sanoi: ”Minä pyydän teille kohta anteeksiantoa Herraltani. Hän on epäilemättä rajattoman anteeksiantava, armollinen.”
|
| |
| 12:99 |
Kun (kaikki perheenjäsenet) saapuivat Yusufin (Joosefin, rauha hänelle) luo, tämä (otti heidät vastaan kaupungin ulkopuolella tuhansista ratsuista, sotilaista ja ihmisistä koostuvassa kuninkaallisessa saattueessa). Hän tarjosi vanhemmilleen kunnioittavasti paikan läheltään (tai syleili heitä) ja sanoi (heidät tervetulleeksi toivottaen): ”Astukaa Egyptiin. Jos Allah haluaa, (voitte asua täällä) rauhassa ja mukavuudessa.”
|
| ⇑ |
| 12:100 |
Sitten hän istutti vanhempansa valtaistuimelle, mutta he (kaikki) kumartuivat maahan Yusufin (Joosefin, rauha hänelle) edessä. Tämä sanoi: ”Isä, tämä selittää sen unen, jonka (kauan) sitten näin. (Useiden koraaninselittäjien mukaan tästä oli kulunut neljäkymmentä vuotta.) Herrani on nyt osoittanut sen todeksi. Ja Hän oli minulle (erittäin) suosiollinen, kun Hän vapautti minut vankilasta ja toi teidät kaikki autiomaasta (tänne) senkin jälkeen, kun Saatana oli lietsonut epäsopua minun ja veljieni välille. Mitä Herrani haluaa, sen Hän varmasti tekee suunnitelmallaan helpoksi. Hän on epäilemättä kaiken tietävä, viisas.
|
| |
| 12:101 |
Herrani, Sinä olet antanut minulle valtaa ja siunannut minua tiedolla unien tulkinnasta. Taivaiden ja maan luoja! Sinä olet suojelijani (sekä) maailmassa että tuonpuoleisessa. Anna minun kuolla muslimina ja anna minun liittyä hyveellisten joukkoon.”
|
| |
| 12:102 |
(Ylevä rakastettu,) tämä (tarina) kuuluu tietoon kätketystä, jonka Me sinulle paljastamme. Ethän sinä ollut heidän kanssaan, kun (Yusufin [Joosefin] veljet) ryhmittyivät salajuonensa taakse ja pettivät.
|
| |
| 12:103 |
Eivätkä useimmat ihmiset usko, vaikka (sitä kuinka) toivoisit.
|
| |
| 12:104 |
Sinä et vaadi heiltä palkkiota tämän (viestin levittämisestä). Tämä Koraani on muistutuksena ihmiskunnalle.
|
| ⇑ |
| 12:105 |
Kuinka monien taivaissa ja maassa olevien merkkien ohi he kulkevatkaan ja kääntävät katseensa niistä pois.
|
| |
| 12:106 |
Useimmat heistä eivät usko Allahiin vaan he palvovat monia jumalia.
|
| |
| 12:107 |
Ovatko he lakanneet pelkäämästä, että Allahin rangaistuksena (määräämä) onnettomuus sulkee heidät sisäänsä tai että ylösnousemus koittaa heille äkisti ilman, että he sitä tajuavat?
|
| |
| 12:108 |
(Ylevä rakastettu,) sano: ”Tämä on minun tieni, minä kutsun Allahin luo. Olen (sitoutunut) täysin näkemykseeni – sekä minä että se, joka minua seuraa. Ylistys Allahille siitä, etten ole yksi monien jumalien palvojista.”
|
| |
| 12:109 |
Ennen sinuakin Me olemme lähettäneet (eri) kaupunkien asukkaiden joukosta miehiä, joille olemme paljastaneet ilmoituksemme. Eivätkö he ole matkanneet maan päällä saadakseen (itse) nähdä, millainen oli heitä ennen menneiden loppu? Koti tuonpuoleisessa on hyveellisille parempi – eikö teillä ole järkeä?
|
| ⇑ |
| 12:110 |
Kun sanansaattajat olivat heittäneet toivonsa (tottelemattoman kansansa suhteen) ja kieltäjät kuvittelivat, että heille on valehdeltu (eli mikään rangaistus ei heitä kohtaisi), apumme saavutti nuo sanansaattajat. Sitten Me pelastimme, kenet halusimme. Meidän rangaistustamme ei voi kääntää pois pahaa tekevistä kansoista.
|
| |
| 12:111 |
Niistä (kertovissa) tarinoissa on varoittava esimerkki ymmärtäville. Tämä (Koraani) ei ole sepitettyä sanaa, vaan vahvistus niille (taivaallisille Kirjoille), jotka sitä ennen on (lähetetty) sekä kaiken selitys, johdatus ja armo niille, jotka uskovat.
|
| |